Auttajien auttaja

Antti Halonen teksti ja kuvat

Suomen Punainen Risti ei jäänyt toimettomaksi, kun taifuuni Haiyan, paikallisittain Yolanda, pyyhkäisi Filippiinien yli marraskuussa 2013. SPR lähetti Samarin saarelle Balangigan kylään terveysaseman ja henkilökunnan. Toiminta alkoi jo 29. marraskuuta.
Balangigan oma terveysasema tuhoutui taifuunissa täysin. SPR:n klinikka perustettiin tuhoutuneen koripallokentän paikalle.
Klinikassa toimii synnytyssali ja lääkärin vastaanotto. Lisäksi Balangigasta tehdään päivän mittaisia mobiiliklinikkamatkoja eristäytyneempiin kyliin.
Oululainen Rami Syed, 39, lähti SPR:n klinikalle teknikoksi kuukauden komennukselle. Hän palasi Suomeen helmikuun alussa, mutta lähtee maaliskuun puolivälissä takaisin.
"SPR halusi teknikoksi jonkun, joka oli ollut paikalla jo aikaisemmin. Tehtävään perehdyttäminen käy näin nopeammin", Syed sanoo.
SPR:n klinikka on tarkoitus jättää filippiiniläisten haltuun. Hoitotoiminta on jo paikallisten vastuulla, ja klinikalla on enää yksi suomalainen teknikko. Viimeistenkin suomalaisten on tarkoitus palata kotiin toukokuun lopussa.
Rami Syed sanoo vaatimattomasti, että teknikon tehtävä on mahdollistaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien työ. "Olen tavallaan auttajien auttaja. Teknikon työpäivät ovat hyvin monipuolisia. Vastuullani ovat muun muassa tietoliikenneyhteydet ja it-asiat, varastojen hoito ja yleiset tekniset hommat. Aina oppii jotain uutta. Lisäksi valokuvaan ja kokkaan. Kahta samanlaista päivää ei ole."
Työpäivän ensimmäisenä askareena Syed tarkastaa leirin voimakoneen polttoainetilanteen seitsemän aikoihin aamulla.
"Generaattorien tankkaus on myös päivän viimeinen homma ennen nukkumaan menoa. Balangigan kylän sähköt ovat edelleen epävakaat, joten ne on parempi järjestää itse."
Syedin työpäivän kesto on teoriassa kahdeksasta viiteen, muttei käytännössä. Leiriä piinanneiden myrskyjen vuoksi yöunet jäivät edellisellä komennuksella välillä vähiin.
"Kerran myrsky vei generaattorin katoksen, ja toisena myrsky-yönä voimakoneen polttoaineletku irtosi. Teknikot herätettiin keskellä yötä. Saimme myös kiristää telttoja ja tukea niitä hiekkasäkeillä kovan tuulen takia."
Syed sanoo, että vajaat kolme viikkoa kestänyt trooppinen matalapaine ja vesisade määrittivät edellistä reissua.
"Pyykki ei kuivunut ja kamat homehtuivat. Klinikan kenttäsauna oli onneksi iso pelastus. Porukkahenki pysyi korkealla ja suupielet kääntyivät ylöspäin, kun aurinko alkoi viimeisinä päivinä paistamaan."
Rami Syed kertoo, että paikalliset ovat erittäin kiitollisia ulkomaalaisten avustustyöstä ja lahjoituksista. Kiitoskyltit, -lakanat ja laput näkyvät kaikkialla taifuunialueen katukuvassa.
"En usko, että täällä on ollut kauheasti ulkomaalaisia ennen taifuunia. Tämä on turistirysän ulkopuolella. Kadulla ja kaupassa ihmiset tulevat nykimään hihasta ja kiittämään. Koulun vierestä kulkiessa tulee suorastaan julkkisolo, sillä faneja löytyy. Suomalaista se välillä ihan nolostuttaa."
Muualla maailmassa ulkomaisiin avustustyöntekijöihin on saatettu suhtautua epäileväisemmin, mutta Filippiineillä ei ole ollut Syedin mukaan pienintäkään uhkakuvaa ilmassa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja hymyilevät vaikeuksistaan huolimatta.
"Ihmiset eivät jääneet surkuttelemaan kohtaloaan, vaan alkoivat heti yhdessä siivota ja korjata paikkoja. Eräs sanoi minulle, että he eivät halua murehtia sitä, mitä ovat taifuunissa menettäneet. He haluavat olla tyytyväisiä siitä, mitä jäi jäljelle."
Rami Syed kertoo, että taifuunialueen tilanne ehti parantua runsaasti jo edellisen komennuskuukauden aikana. Paikkoja on siivottu ja korjattu ahkerasti, ja elämä palailee kylille.
"Nuoriso pyörii kaduilla ja baaritkin ovat auenneet. Kunnantalolle laitettiin oma vedenpuhdistuslaitteisto, josta jaetaan vettä kyläläisille."
Teknikkona Syed on hoitanut leirin ostoksia. Tuotteita ja hyödykkeitä on ollut jatkuvasti paremmin saatavilla.
"Kaveri oli ensimmäisessä porukassa, joka tuli alueelle. Silloin torilta sai vain sipulia, tomaattia ja matojen syömää kaalia. Nyt alkaa löytyä tonnikalaa, Coca-Colaa ja muita päivittäisjuttuja. Vesi- ja rakennustarvikkeet ja muu erikoistavara piti hakea Leyte-saaren pääkaupungista Taclobanista."
Aika on näkynyt myös klinikan potilaiden oireissa. Ensimmäisessä rotaatiossa lääkärit ja sairaanhoitajat saivat hoitaa ennen kaikkea taifuunin aiheuttamia haavoja ja murtumia. Nyt potilaiden oireet ovat tavallisempia vaivoja.
Filippiinit ei ollut ensimmäinen ulkomaankomennus Rami Syedille. Suomen Punaisen Ristin kautta hän on aikaisemmin ollut Tunisiassa vuonna 2011 pakolaisleirillä talonmiehenä Libyan kriisin aikoihin. Vuonna 2013 hän oli rakentamassa kenttäsairaalaa Syyrian pakolaisille.
"Olin Kosovossa rauhanturvaajana 2002-2003. Tupakaveri oli ollut Punaisen Ristin keikalla avustustyöntekijänä ja suositteli lähtemään. Aikaisemmin olin kuvitellut, että ne olisivat lääkäreiden hommia, mutta siitä ajatus lähti. Pistin paperit sisään ja pääsin kurssille."
Syedillä oli oma moottoripyöräkuljetus- ja matkailuyritys. Hän on työskennellyt aikaisemmin autonkuljettajana, muuttohommissa ja baarissa ja myynyt tietokoneita. Hänellä on merkonomin ja ylioppilaan tutkinnot, mutta insinööriopinnot jäivät kesken.
"Enimmäkseen olen tehnyt tuurauskeikkoja useampaan firmaan, joten olen aina päässyt työnantajien puolesta komennuksille. Nyt vakituisempana ammattina on taas autonkuljettaja."
Kaukomaat kiinnostavat Syediä komennusten ulkopuolellakin. Hän on muun muassa ajanut moottoripyörällä Intiaan ja takaisin talvella 2012-2013 sekä vanhalla Toyotalla Timbuktuun vuonna 2010. Hän vieläpä myi kiesin voitolla perille päästyään.

Artikkelin lähde Kaleva