Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Parhaimpia tornitalojen paikkoja Oulussa ovat radanvarsi ja ratapiha-alue sekä uudet aluekeskukset Ritaharju, Hiukkavaara ja Kaakkuri.
Sen sijaan historiallinen Oulu eli vanha ruutukaavakeskusta edellyttää laajempaa yleissuunnitelmaa korkealle rakentamiselle, kunhan nyt meneillään olevat hankkeet ovat valmistuneet.
Oulujoen suistoalueelle ei tulisi kaavoittaa uusia selvästi nykyistä korkeampia rakennuksia.
Muita vastaavia vyöhykkeitä ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat huvila- tai pientaloalueet Hietasaaressa, Karjasillalla ja Höyhtyällä sekä maisemallisesti arvokas Oulujokivarsi.
Tähän tulokseen on päädytty Oulun korkean rakentamisen selvityksessä, joka tiistaina esiteltiin Oulun yhdyskuntalautakunnalle. Seuraavaksi siitä pyydetään lausunnot. Selvityksen ohjeellisena noudattamisesta päättää myöhemmin kaupunginhallitus.
Selvityksen ovat tehneet Oulun yleiskaavoitus, asemakaavoitus ja rakennusvalvonta yhteistyössä.
Siihen ei oteta kantaa, pitäisikö Oulussa suosia enemmän korkeaa rakentamista vai ei.
"Kaupungin rooli on mahdollistaja. Jos hankkeita tulee, on haluttu tutkia, mitkä olisivat korkealle rakentamiselle sopivia paikkoja", toteaa yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen.
Historiallinen ruutukaavakeskusta sijoittuu suurin piirtein Pokkisen, Rautatienkadun, Saaristonkadun ja rannan väliin.
Tällä alueella tornitalojen suhteen tulisi jatkossa käyttää erityistä harkintaa ja laatia yleissuunnitelma.
Paajasen mukaan keskustassa nyt meneillään olevat hankkeet voivat kuitenkin edetä suunnitellusti.
Selvityksessä korostetaan kaupunginojan puistovyöhykkeen merkitystä sekä kaupunkirakenteessa että valtakunnallisena kulttuuriympäristökohteena.
Korkeita rakennuksia näin herkässä paikassa ei suositella, mutta todetaan silti, että onnistuessaan ne voivat muodostua myönteisiksi elementeiksi Oulun kaupunkikuvassa.
Arkkitehtuurille korkea rakentaminen asettaa erittäin suuret vaatimukset.
Selvitys on tehty yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikin toimeksiannosta.
"Hankkeita alkoi tupsahdella sieltä sun täältä. Haluttiin tutkia, missä niille olisi parhaat paikat", kertoo Paajanen.
Kartta-analyysien ja työpajatyöskentelyn tuloksena päädyttiin ehdotukseen, jossa alueet on esitelty kolmena vyöhykkeenä sen mukaan, miten ne sopivat korkeaan rakentamiseen.
Uusien aluekeskusten sisällä korkea maamerkkirakentaminen puoltaisi paikkaansa.
"Kaakkurissahan on jo Sirius, ja käsittääkseni asukkaat ovat siitä pitäneet. Aluekeskuksissa rakentaminen olisi tehokkaasti palvelujen äärellä ja tukisi joukkoliikennettä", perustelee Paajanen.
Radan varressa ja ratapiha-alueella on menossa "kasvojenkohotus", ja siihen saumaan korkea rakentaminen sopii niin ikään hyvin.
Vaikka korkealle kurotetaan, pitää Paajasen mielestä muistaa myös jalankulkijan näkökulma.
Korkea rakentaminen muuttaa olosuhteita maan pinnassa. Siinä missä matala rakentaminen ja kasvillisuus vähentävät tuulten vaikutusta, korkeat rakennukset voimistavat sitä.
Korkeat rakennukset ohjaavat voimakkaita ilmavirtauksia katutasoon. Oulun ilmastossa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turbulenssia voidaan vähentää porrastamalla rakennuksen korkeutta nurkissa.
Artikkelin lähde Kaleva